Sonera Next Generation

Syksyn pimeys on vaihtunut jo talven lumisuuteen ja kylmyyteen. Marraskuu oli taas viiksien kasvatuksen aikaa ja sen verran nopeasti kuukausi meni ettei viiksien kasvu pysynyt perässä..ei kovinkaan vakuuttavat pensselit ja kuulinkin 4 viikon kasvatuksen jälkeen kommentteja, joissa ihmeteltiin ettenkö ollutkaan Movemberissa mukana..korpee isoa miestä. Oma virallinen selitys on, että se johtuu valon ja suolaisen meriveden puutteesta..Sain kuitenkin kerättyä arvokkaat 20€ hyvään tarkoitukseen ja aikaa on lahjoittaa tän viikon loppuun saakka (9.12 asti). Tsekatkaa mun sivu täältä: http://fi.movember.com/mospace/3163801

Urheilurintamalla on tapahtunut kaikkea mielenkiintoista. Talvilajien kollit ja kissat ovat jo käynnistellet koneitaan ja paljon lupaavia otteita, mutta erittäin harmittavia loukkaantumisia myös. Jannelle, jos kenelle, olisi toivonut ehjää vuotta. Urheilu on kovaa, mutta Janne on kova ukko ja noussut aiemminkin pahasta raosta takaisin maailman huipulle, miksei nytkin! Pekalle taas soisi jo pikku hiljaa vehkeitä, jotka kestävät jalkapohjan ja jään välissä. Ellei joku ole vielä huomannut niin rikkoutuvat välineet on oikeastaan ainoa tekijä, joka on jo vuosia erottanut Pekan tikkaamasta tasaisesti kärkituloksia! Vaikea uskoa etteikö tästä tutkimuksen ja insinöörien luvatusta maasta löydy tietotaitoa tähän, nyt on viimeistään löydettävä ja ketjutettava tekijät yhteen ja löydettävä rahoitus tälle, jos me halutaan nähdä Poutala ja Koskela molemmat Sotsin kisoissa putsaamassa mitalipöytää!

Syksy on järjestömaailmassa ollut myös uudistumisen aikaa, kasa päin uusia luottamushenkilöitä ja järjestöjä. Hyviä tekijöitä löydetty istumaan palleille ja yleisesti aika hyvä pöhinä huippu-urheilun ympärillä. Huomenna HUMU julkistaa loppuraporttinsa, johon on ladattu paljon odotuksia. Meillä purjehduksessakin valittiin uusi päävalmentaja, joka on siis Sari (Multala). Sari on jämäkkä nainen, joka tietää miten purjehduksessa tehdään tulosta. Urheilijan tarpeita tuskin tarvitsee selittää Sarille.

Oman projektin osalta on suunnitelmien teko täydessä vauhdissa. Suunnittelutyö pitää sisällään ensi vuoden kalenterin ja harjoittelun suunnittelua, yhteistyöprojektien suunnittelua ulkomaisten kumppanien kanssa ja rahoituksen kokoamista. Paljon on hommaa tämän koulun rinnalla, jota on jäljellä vielä viikon verran tätä syksyä. Intensiivistä on ollut, mutta samalla opettavaista. Kyllä joululoma on ihan mukava setti tähän saumaan, pääsee todenteolla hiihtämään ja treenaamaan Helsingissä!

Movemberin satoa 2012. (Aika ujot sudit)

Olympialaisten jälkeistä ajankäyttöä ei hirveästi ole tarvinnut pohtia. Erittäin intensiivisen Lontoon valmistautumisen vastapainoksi tiesin ja halusin, että kisojen ollessa ohi, on fokus saatava siirrettyä johonkin muuhun asiaan, mielellään nopealla aikataululla. Hain viime talvena opiskelupaikkaa, sain toukokuussa tietää saavuttaneeni sen ja syyskuun ensimmäisellä viikolla aloitin itse opiskelut Jyväskylässä Liikuntatieteellisessä. Kyse on kansainvälisestä kahden vuoden maisteriohjelmasta nimeltä Sport Science and Management. Nyt kolmen viikon kokemuksen perusteella pystyy sanomaan, että meidän 12 hengen (7kansallisuutta) ryhmä on erittäin mukava ja nyt jo nivoutunut tiiviiksi porukaksi. Myös opiskelujen vaativuus on ruvennut selkiytymään. Nyt ainakin aluksi akateeminen englanti kaikessä tekemisessä tuottaa päänvaivaa ja etenkin tehtävien aikataulutus on vaikeaa. Mutta opittavaa on ja motivaatio, ainakin vielä, on hyvällä tasolla!

NextGene-porukan otteita on ollut mahtava seurata kun tuntuu koko ajan, että “oman porukan” urheilijat tekee loistavaa jälkeä siellä täällä. Leo-Pekan kelaukset nyt on pakko nostaa esiin, ihan huikeaa tekemistä Lontoossa! Tänään pääsee herraa ja muitakin onnittelemaan kun NextGene-porukka tapaa perinteiseen tapaan rennoissa merkeissä.

Kuitti.

Niin se 4 vuotta elämästä sujahti taas. Neljään vuoteen tästä hetkestä taaksepäin on mahtunut kaikenlaista: ensimmäinen arvokisamitali, polviongelmia, 5kk treeniä Lontoon olympiavesillä Weymouthissa, aurinkoa, selkäongelmia, vaikea vuosi 2010, MM 5.sija, valmistuminen tradenomiksi jne.

Purjehduksessa juuri tiettyihin arvokisoihin voi valmistautua kun eri purjehdusvesillä on erityispiirteensä. Muuttujia on monia ja purjehduskertoja/kokemuksia juuri yhdessä tietyssä kelissä ei keräänny helposti monia ellei sitten vietä tarpeeksi päiviä kyseisessä paikassa. Englannissa Weymouthissa vietimme n. 5kk viimeisten kolmen vuoden aikana. Valmistautuminen paikka-analyysin osalta oli onnistunut, tiesimme mikä oli tärkeää ja olimme osanneet harjoitella oikeita asioita. Harjoitellut asiat myös sujuivat olympialaisten aikaan. Pienestä itse lopputulos on aina huippu-urheilussa kiinni, mutta edellytysten luominen kärkeen on se suurin työmäärä ja voittaminen taas suurin haaste. Urheilussa tulos täytyy hoitaa kun tilaisuus siihen on, siihen en tällä kertaa kyennyt. Edellä mainituista syistä olympialaiset eivät purjehduksessa ole vain yksi kisa muiden joukossa, kaikki ovat pistäneet paukut juuri näitä kisoja varten. Siksi haikeus on aina suuri kun taas yksi tutuksi tullut paikka jää taakse mukanaan kokemukset siellä vietetyiltä kuukausilta.

Olympialaiset oli erityislaatuinen kokemus itselleni meidän purjehdusjoukkueen vuoksi. Maajoukkue on tiivistynyt viime vuosien aikana mahtavaksi pieneksi (tai isoksi) perheeksi, missä toisten onnistumisista aidosti iloitaan ja vaikeina hetkinä tuetaan. Kaikki eivät näissä olympialaisissa saavuttaneet omia tavoitteitaan, mutta ilonaiheita kyllä riitti kun Tuuli ja match-kolmikko (Silja,Silja,Miksu) hoitivat mitalit kotiin! Myös 49er-jäbät olivat niin hilkulla mitalissa kiinni, mutta ei valitettavasti tällä kertaa. Sari päätti aivan uskomattoman arvokisauransa sijoittuen kolmannen kerran olympialaisissa seitsemän joukkoon. Vaikka olympiatulokset ovat aina olleet ehkä pettymyksiä niin kuinka moni urheilija voi sanoa olleensa kolmissa olympialaissa sijoilla 5,5 ja 7? Mahtava joukkue ja todellista team sprittiä, yksilöurheilussakin todistetusti täysin mahdollista.

Itselle jäi fiilis vähän rikkonaisen, mutta nousujohteisen olympiadin jälkeen, että jokin jäi kesken. Kaikkea ei keretty tekemään, vaikka panostus oli kova. Nälkää siis jäi. Kun tämän nelivuotisen perusteelliset läpikäynnit on tehty, suunnataan katseet jo Rioon. Aikaa ei ole hukattavana, jos Rion jälkeen ei halua tuntea uudestaan, että jotakin jäi tekemättä eikä siksi mitalia tullut kotiin.

Team spirittiä Tuulin mitalinjaon jälkeen

Juhannus tuli vietettyä Englannin Rivieralla treenileirin merkeissä. Ei löytynyt juhannusfiilistä kun vettä tuli vaakasuorassa juhannusaattona. Kokon polttelun sijaan menin vesille treenaamaan melko tuuliseen keliin muiden purjehtijoiden jäätyä suosiolla rantaan (katso video). Henkistä yliotetta siinä vaan haettiin, heh. Intensiivisen leirin jälkeen kotiin juuri parahiksi yleisurheilun EM-kisoihin. Kävin eilen ihmettelemässä mm. Mannion vakuuttavan karsintakiskaisun stadikalla. Tuli kerran taas mieleen, että olympiastadikka ympäristöineen todella henkii urheilukulttuuria ja -historiaa. Toivottavasti tulevaisuudessakin tämä sama stadikan seutu on huippu-urheilun käytössä niin yleisötapahtumissa kun ihan huippu-urheilijoiden päivittäisessä harjoittelussakin!

kuitti.

MM-kisojen nautiskelu jäi lyhyeen kun viikon 10 päivän kotonaolon jälkeen suuntasin jälleen kerran Weymouthiin olympiavesille. Tiedossa oli maailman cupin kisa olympiavesillä. Samalla kilpailu oli minulle myös viimeinen ennen olympialaisia. MM-kisoista poiketen en saanut reitinvalintoja osumaan kohdalleen juurikaan yhtään ja tämän takia sainkin kaivella sijoitustani top15:n ulkopuolelta. 16. sija ei tyydytä, mutten ole kovinkaan huolissani. Kryssivauhti ja potentiaali hyvään lenssivauhtiin on olemassa, mitkä yhdessä luovat mahdollisuuden kärkikahinoihin. Jos vauhti ympäri radan ei tässä vaiheessa olisi kilpailukykyinen, tulisi olympialaiset liian nopeasti. Vauhti ja muut ominaisuuteni taas rakentavat potentiaalin hyvälle kisaviikolle, taidot on vain saatava käyttöön olympiaregatan aikana.

Meillä on ohjelmassa vielä kaksi viikon leiriä Weymouthissa, joiden välissä tulen kuudeksi päiväksi kotiin. Tarkoitus on vetää perustreeniä kovaa ja siinä sivussa tehdä välineiden osalta viimeiset viilaukset! Saa nähdä, mikä on meininki Weymouthissa juhannusviikonloppuna.. Ainakin nyt sauna pitää löytää ja joku kokko sytyttää!

Kuitti.