Telinevoimistelun EM-kisat!
Viime vuoden heinäkuussa, junamatkalla Jyväskylästä etelään ja kohti Olympialaisia, sain valmentajaltani parikymmentä kirjettä. Jokainen kirje oli eri henkilöltä, uintikavereita SprinttiTallista…
Viime vuoden heinäkuussa, junamatkalla Jyväskylästä etelään ja kohti Olympialaisia, sain valmentajaltani parikymmentä kirjettä. Jokainen kirje oli eri henkilöltä, uintikavereita SprinttiTallista ja ympäri Suomea, henkilöitä jotka olivat mukana matkalla kohti Olympialaisia niin jokapäiväisessä arjessa kuin hiljaa taustajoukoissa. Kaikki kirjeet olivat kirjoittajansa näköisiä ja sanoma usein hyvinkin henkilökohtainen. Kerroin kirjeistä telinevoimistelija kaverilleni Vekin Sakarille, joka kertoi että valmentajani oli pyytänyt myös häntä ja hänen kämppistään Eetu Lahtea kirjoittamaan kirjeen ja kaverukset päättivät sen myös samana iltana kirjoittaa.
Menin kuitenkin itse pilaamaan nämä aikeet, vierailemalla kysyisenä iltana Saken ja Eetun luona…
Sakke pääsi kuitenkin vielä yllättämään juuri ennen kisoja, uimalla Barcelonan leirillään 50m freestyle, erittäinkin vapaalla tyylillä hämmästyttävään aikaan 21,70, tai näin ainakin youtubevideoon ilmestyvä “tulostaulu” antoi ymmärtää!
Huomenna alkavissa Telinevoimistelun EM-kisoissa Sakke palaa kisa-areenalle parin vuoden tauon ja 8:n nilkkaleikkauksen jälkeen.
Eipä siinä itsellä muu auttanut, kuin lähteä Monnarille jumppaamaan. Valmentajaksi ja kuvaajaksi sain Lahden Eetun, jolle tässä kohtaa suuret kiitokset!
Seuraavan videon myötä Tsemppiä EM-kisoihin Sakari Vekille, NG-tiimin Tomi Tuuhalle, sekä tietysti koko Suomen joukkueelle!
http://www.youtube.com/watch?v=BBY_W67_UD4&feature=youtu.be&a
Sairastelua MM-näytöt kiikarissa
Edellisessä postauksessa kerroin SM-uintien kuulumisista kisojen puolivälissä. Toinen puolisko meni vielä ensimmäistäkin paremmin, 50metrin rintauinnista irtosi pienten tekniikka korjailujen jälkeen…
Edellisessä postauksessa kerroin SM-uintien kuulumisista kisojen puolivälissä. Toinen puolisko meni vielä ensimmäistäkin paremmin, 50metrin rintauinnista irtosi pienten tekniikka korjailujen jälkeen yllättäen mestaruus uudella ennätysajalla 27,42. Lyhyessä vapaauintiviestissä, ennen kisaa ja kisan aikanakin sairastellut joukkueemme venyi hienosti ja voitimme viestin uudella SE-ajalla 3:18,05. Viimeisenä kisapäivänä edessä oli vielä suurin urakka kun finaalijaksossa oli peräti kolme lajia. 100sekauinnista irtosi hopeaa uudella ennätyksellä 55,41. Kisojen viimeisestä henkilökohtaisessa lajissa 50m vapaauinnissa uinti ei ollut ihan yhtä hyvää kuin aamun alkuerissä, mestaruus irtosi kuitenkin 0,4sekunnin marginaalilla, vaikka voitto aika jäikin vaatimattomaksi (21,74). Kisat päättyivät sekauintiviestiin, jossa jännitystä riitti loppuun asti! Jännittäminen kannatti, sillä tuloksena oli seuramma ensimmäinen Suomenmestaruus kyseiseltä matkalta!
Kisojen jälkeinen aika on mennyt sitten aika rauhallisissa merkeissä. Tauti vaivaa edelleen, pientä flunssa oiretta ja pahaa väsymystä. Viimekeväänä vaivannut mykoplasma oireili samalla tavoin, herää kysymys onko kyseessä jälleen sama vaiva? Jokatapauksessa treeniä on jouduttu keventämään rajusti. Allas aikaa on karsittu, samoin tehoja. Heti kun jossain treenissä innostuu nostamaan tehoja, muistuttaa kroppa kuormituksesta. Hiljalleen tähän alkaa silti jo tottua. Nyt on pari viikkoa keyty kellumassa pääsäätöisesti kerran päivässä, välillä kahdestikkin. Viimeviikonloppuan tuli uitua pari kilpailustarttiakin… (kun ei vain malta olla kisaamatta kun tilaisuus tulee…)
Seura järjesti siis lauantaiaamuna sisäiset kilpailut, joissa testailtiin uusia ajanottolaitteita. Samalla allas laitettiin ensimmäistä kertaa jonkin laiseen nopeustestiin kisakäytössä. SM:ssä hyvin luistanut 50rintaa kulki ihan mukavasti myös pitkällä radalla. Kauden ensimmäinen 30sekunnin alituskin oli jo lähellä (30,03) vaikka en juuri kerennyt verryttelemään ennen starttia. Toisena lajina uin 50vapaauintia. Kyseessä oli siis ensimmäinen pitkänradan 50vapaata sitten Olympialaisten. Olympialaisiin olin hyvin viimeistellyt, mutta sairaana. Nytkin tauti oli hieman päällä, mutta uinti luisti yllättävänkin hyvin. Hiukan tuntuma oli vielä hukassa, ja parannettavaa siis jäi, mutta aika 22,66 oli vain 0,09sekuntia huonompi kuin Olympialaisissa. Remontoidun altaan täytyy siis olla melko nopea!
Seuraava testi 50m vapaauinnissa odottaa jo reilun kolmen viikon päästä, kun Jyväskylässä kilpaillaan 30. Oskarinuinnit. Kisoille on myönnetty kansainvälisen uimaliiton puolesta MM-näyttökilpailun status. Toivottavasti tauti helpottaa siihen mennessä, jotta MM-näytöt saisi annettua jo tässä vaiheessa. 50vapaalla B-raja on jo ali, mutta A-raja 22,33 on vielä näyttöaikana alittamatta. 100vapaan B-raja 50,64 on myös alitettu ennen näyttöaikaa, joten sekin olisi hyvä saada rikottua vielä kevään aikana.
Tänään Jyväskylässä paistoi aurinko ensimmäistä kertaa sitten marraskuun! Ensimmäisiä kevään merkkejä siis ilmassa!
SM-uinnit puolivälissä
Lyhyenradan SM-uintien puoliväli saavutettiin tänään Espoonlahdessa. Viikon flunssasta huolimatta oma vauhti kiihtyy startti startilta ja taskussa on jo värisuora. Ensimmäinen…
Lyhyenradan SM-uintien puoliväli saavutettiin tänään Espoonlahdessa. Viikon flunssasta huolimatta oma vauhti kiihtyy startti startilta ja taskussa on jo värisuora. Ensimmäinen mitali irtosi eilisestä 4x200m vapaauinti viestistä. Hieman vajaakuntoinen joukkueemme nappasi viestistä hopeaa. Tänään 100vapaauinnista suomenmestaruus Olympiadin tähän mennessä parhaalla tuloksella 48,56. Iltajakson loppuun vielä yllätyspronssia lyhyimmältä (50m) perhosuintimatkalta!
Kaksi kisapäivää vielä jäljellä. Huomenna 50rintauintia ja lyhyt vapaauintiviesti. Sunnuntaina sitten viimein 50vaparia ja sekauintiviesti. Sitten flunssan taltutukseen ja takaisin treenaamaan!
Onnittelut vielä Koskelan Pekalle MM-hopeasta! Hienoa nähdä kun suomalainen sprinttiurheilija menestyy MM-tasolla noinkin kovatasoisessa lajissa!
Kesälomilta Joulun viettoon!
Rankka puolentoistavuoden evakkoretki on nyt päättymässä. Toukokuussa 2011 remonttiin laitettu kotihallimme AaltoAlvari avaa ovensa keskiviikkona 2.1.2013. Viimeiset puolitoista vuotta ovat…
Rankka puolentoistavuoden evakkoretki on nyt päättymässä. Toukokuussa 2011 remonttiin laitettu kotihallimme AaltoAlvari avaa ovensa keskiviikkona 2.1.2013. Viimeiset puolitoista vuotta ovat kuluneet pitkälti jossain muualla kuin Jyväskylässä. Tutuksi tulleita leirikohteita ovat olleet mm. Espanjan Torremolinos ja Thaimaan Phuket. Kisareissut ovat myös vieneet ympäri maailmaa ja pelkästään kuluneena syksynä matkustus kilomertrejä kertyi yli 50 000! Haasteistaan huolimatta, tai ehkä osittain jopa niiden ansiosta, kuluneet puolitoista vuotta ovat olleet erittäin antoisia. Oma tulostaso on noussut ja maailman terävinkään huippu ei ole enää kovin kaukana. Halliremontin ajalle ovat sattuneet mm. ensimmäiset MM-kisat (kesä 2011) ensimmäinen maailman cup mitali (syksy 2011), ensimmäiset Olympialaiset (kesä 2012 ) sekä ensimmäinen arvokisamitali (syksy 2012). Ennenkaikkea itseluottamus ja usko omaan tekemiseen ja omiin mahdollisuuksiin on kasvanut!
Eilen pääsimme sitten vihdoin ja viimein ottamaan pientä tuntumaa remontoituun halliimme kun sen tekniikkaa testattiin ja uimareille annettiin mahdollisuus päästä koekäyttäjiksi. Fiilikset koko porukalla olivat mahtavat ja remontin aikana monilla uimareilla kovia kokenut treenimotivaatio otti taas suuria harppauksia parempaan! Itse olen ollut tämän viikkoa kesälomalla, jota jäi pariviikko pitämättä olympialaisten takia. Kesäfiilis on tosin vähän hakusessa kun hellerajasta puuttuu se etumerkin pystyviiva ja edes havupuiden vihreys ei pääse näkyviin lumen ja kuuran kuorruttamista puista! Lomafiilistä silti löytyy! Pitkiä yöunia ja mukavaa ajan vietettä kavereiden kanssa! Sunnuntaina suuntaan sitten joululomille. Joka jatkuu vuoden vaihteeseen! Tammikuun alusta sen sijaan lähtee treenirynnistys kohti ensi kesää ja Barcelonan MM-uinteja!
Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2013 kaikille!!!
Ensimmäinen arvokisamitali!
Lyhyenradan Euroopanmestaruuskilpailut päättyivät sunnuntaina. Omalta osaltani kisat sujuivat kaksijakoisesti. Päälaji 50 vapaauintia ei sujunut ollenkaan niinkuin olisi pitänyt. Karsiuiduin finaalista…
Lyhyenradan Euroopanmestaruuskilpailut päättyivät sunnuntaina. Omalta osaltani kisat sujuivat kaksijakoisesti. Päälaji 50 vapaauintia ei sujunut ollenkaan niinkuin olisi pitänyt. Karsiuiduin finaalista enkä osannut suoraan uinnin jälkeen sanoa mikä oli vikana. Loppuviikon viestiuinneissa pääsin kuitenkin taas kärryille siitä missä mennään ja tässä vaiheessa pystyn jo sanomaan että aloitus ei ollut aivan yhtä terävä kuin mitä sen pitää olla. Henkilökohtaisista “täytelajeista” 50rintauintia sujui parhaiten, siinä kauden paras noteeraus 28,38.
Vaikka henkilökohtaisissa lajeissa ei menestystä tullut, riitti viestien puolella vauhtia niin itsellä kuin joukkuekavereillakin. Avauspäivänä monen vuoden tauon jälkeen jalkeille saatu miesten sekauintiviesti lunasti paikkansa kisajoukkueessa kovalla viestiajalla ja neljännellä sijalla. Avausosuudella Sergei Haukka ui henkilökohtaisen ennätyksensä ja lähenetli jo SE-aikaakin! Andrei Tuomola ja Kristian Outinen uivat vahvat rinta- ja perhosuinti osuudet ja itsekkin pääsin ankkuriosuudella toiseksi kovimpaan viestiaikaan 20,59!
Lauantaina uidussa sekajoukkueiden 4x50metrin vapaauintiviestistä irtosi vihdoinkin arvokisamitali kun joukkueemme Hanna-Maria Seppälä, Laura Kurki, Andrei Tuomola ja allekirjoittanut uimme pronssille uudella epävirallisella pohjoismaiden ennätyksellä. Taktiikkana toimi jo Tukholman maailmancupissa hyväksi todettu: “Naiset ensin ja lopussa ohi!” Mitali maistui koko joukkueelle ja ensivuonna pääsemme toivonmukaan puollustamaan mitaleita!
Viimeisenä kilpailupäivänä ohjelmassa oli vielä miesten 4x50m vapaauintia. Viesti oli kokonaisuutena ehkä jopa koko Suomen joukkueen paras kilpailusuoritus sillä jokainen joukkueen jäsen venyi viestissä huippuaikoihin. Itse toimin tällä kertaa viestin avaajana ja uin kaikkien aikojen toiseksi nopeimman 50metrisen. 21,41. Tulos jäi siis vain 0,07 sekunttia Oulun GP-kisojen SE:stä. Tuolla tuloksella 50vapaauinnin finaalissa olisi muuten oltu sijalla 4. Muu joukku jatkoi kuitenkin niin kovaa vauhtia Andrei 21,47, Tatu Waltari 21,77 ja Toni Kurkinen 21,66 että sijoitus oli tälläkin kertaa neljäs. Kumipukujen aikakaudelta peräisin oleva kivikova SE sai vielä olla rauhassa mutta, 7:n kymmenyksen marginaali osoitti, että ehkä jo ensikerralla vuoden 2009 SE on historiaa!
Nyt pari päivää taukoa ja viikko treeniä. Sitten kohti Istanbulia ja vuoden viimeistä suurkilpailua lyhyenradan MM-uinteja!