Sonera Next Generation

Eilinen kisareissu Espoonlahteen kannatti. Lensin Jyväskylästä aamulennolla Helsinkiin josta suoraan Espoonlahteen kilpailemaan. Ensimmäinen laji 50vaparia starttasi jo heti puolikymmenen jälkeen. Tiputin tehoja vielä hieman viimeviikosta ja uinti tuntuikin vielä aavistuksen kevyemmältä. Tuloksena uusi SE 22,27. Jos Olympialaisten näyttöaika loppuisi nyt olisi kisapaikka jo käytännössä varma. Nyt toinenjalka on kisakoneessa, mutta tuleva kuukausi näyttää riittääkö vauhti.

Varmaan valintaan oikeuttava OQT-raja (22,11) on nyt vain 0,16sekunnin päässä. Jokaisesta lajista kutsutaan vielä parhaat, huonomman OST-rajan (22,88) alittaneet kun näyttöaika umpeutuu. Kutsun saa arviolta 3-5parasta joka lajista. Itse olen tuolla listalla nyt 4. mutta saksa ja japani lähettävät vain OQT-uimareita, joten 22,11-22,27 väliin jää enää yksi kuubalainen. Toisaalta näyttäaikaa on vielä kuukausi jäljellä. Joku voi tulla vielä väliin tai kuubalainen voi alittaa OQT:n ja tehdä näin tilaa ranking listalle. Paras tapa olisi tietysti pudottaa itse ne tarvittavat sadasosat jäljellä olevissa parissa kilpailussa.

Mikäli kisapaikka 50vaparissa aukeaa antaa eiliset näytöt mahdollisuuden osallistua myös 100m vapaauintiin. Eilisillan 100vaparissa paransin nimittäin omaa ennätystäni parilla kymmenyksellä lukemiin 50,42. Olympialaisten OST satasella on 50,53.

Nyt vielä viikko viimesistelyä kotimaassa ja lauantaina kohti Unkarin EM-kisoja.

Viimeinen kuukausi on näin jälkikäteen katsottuna ollut hyvin mielenkiintoista aikaa. Kesken Torremolinoksen leirin olo muuttui yhtäkkiä väsyneeksi ja voimattomaksi, viikkoa myöhemmin ilmaantui pieniä flunssaoireita ja sen jälkeen taas väsymystä ja voimattomuutta. Väsymyksen syyksi epäilin aluksi pientä ylikuormitusta, ja flunssa oireita alkavaksi flunssaksi. Viimeviikon torstaina syyksi selvisi lopulta kuitenkin mykoplasma ja samalla aloitin myös kolmen viikon mittaisen antibioottikuurin.

Viikonloppuna kävin testaamassa kisakuntoa Tampereella ja taudista huolimatta vauhti oli lupaavaa. Lauantaina huonosti nukutun yön jälkeen pääsin jo 100m vaapaauinnissa noin puolen sekunnin päähän ennätyksestä ja 50m perhosessa uin parhaan tuloksen nykysääntöjen mukaisilla uikkareilla. Sunnuntaina olo oli jo huomattavasti energisempi ja 50m rintaunissa ennätys siirtyi 0,35 sekunnin parannukesella uudelle sekuntiluvulla (28,99). Päämatkalla 50m vapaalla jo aamulla 0,11sek päähän SE:stä ja illalla vielä 0,02sek lujempaa.

Tulevana viikonloppuna kisat Espoonlahdessa ja seuraavana viikonloppuna lähtö kohti Unkarin EM-kisoja. Seuraavat pari viikkoa siis EM-viimeistelyä mykoplasman ehdoilla.

Olemme nyt oman ryhmän leirillä Espanjan Torremolinoksessa. Ensimmäinen viikko takana ja kaksi vielä edessä. Viime lauantaista lähtenyt treenipätkä on ollut yksi parhaista pitkään aikaan! Olosuhteet täällä Torremolinoksessa ovat hyvät. Allas on hyvä ja nyt kun altaalle on saatu pari Omegan takajalantuella varustettua starttijakkaraakin ei allasta voi juuri moittia. Altaan ohella leirille osallistuva porukka on loistava. Paikalla on sprinttiryhmämme runko ja lisäksi muutamia sprintterihenkisiä vahvistuksia ympäri Suomea. Ryhmämme valmentaja Marko ”Make” Malvela vastaa täälläkin treenien suunnittelusta ja ohjeistuksesta. Toisena valmentajana leirillä toimii Mirjami Seppälä.

Treeniajat ovat myös ainakin itselleni erittäin sopivat. Ensimmäinen treeni starttaa kuivatreenillä noin klo 10 josta siirrymme varsinaiseen 2:n tunnin allastreeniin klo 11. Toinen allastreeni on illalla klo 18-20 ja siihenkin alle noin tunti kuivalla.

Kun olosuhteet ovat kunnossa on itse treenaus ollut helppoa ja koska treeniporukka on kova löytyy jokaiselle myös kiriapua. Suurin miinus leirillä on ollut sää. Lämpötila on pyörinyt hieman parinkymmenen alapuolella ja välillä on ollut kylmempääkin. Esimerkiksi eilen puolenpäivän aikaan altaan mittari näytti vain +11. Onneksi tänään on ollut jo hieman lämpimämpää ja tuleville päiville luvataan jo melkein hellettä!

Alla vielä pari kuvaa edellisistä treeneistä.  Ensimmäisessä kuvassa vilaus eilisesti vesivoimatreenistä. (Taustalla lämpömittari näyttää +13). Alemmassa kuvassa tämän aamuisen treenin alkuverran ohjeistus kahdeksan minuutin pätkille.

Kaksi viikkoa Euroopan Havaijilla Fuerteventuralla on nyt takana. Leiripaikkana Playitas oli toimiva. Hotellin huoneistot olivat tilavia ja lähellä treeniallasta. Aamupala ja päivällinen toimivat hyvin ja säät suosivat. Treeniallas oli myös starttipalleja lukuunottamatta toimiva. Vesi olisi tosin voinut olla aavistuksen lämpimämpää. Omassa treenauksessa ensimmäinen viikko oli hyvin haasteellinen nopeuden säilyttämisen kannalta. Toisellaa viikolla sain vedettyä enemmän itselle sopivaa treeniä ja vauhti palasi tekemiseen. Toiveissa oli että leirillä olisi päässyt myös bodysurffaamaan mutta valitettavasti aallokkoa ei ollut tarpeeksi kuin viimeisenä iltana ja silloinkin joukkueelle oli järjestetty muuta ohjelmaa.

Tiistai iltana saavuimme sitten takaisin Suomeen. Itse jäin Helsinkiin, sillä jo perjantai aamuna matka jatkuu Tukholmaan, jossa uidaan viikonloppuna Ruotsin GP-sarjaan kuuluva kilpailu, jossa myös Olympianäyttöjen antaminen on mahdollista. Omassa lajiohjelmassa on lauantaina 100vu ja sunnuntaina 50vu. Kisojen päätavoite on saada yksi hyvä kansainvälinen kilpailu ja tarkistaa missä vauhdissa ollaan näin pari kuukautta ennen EM-kisoja ja nelisen kuukautta ennen Olympialaisia.

Niin se aika rientää, helmikuu on jo loppusuoralla ja kaikenlaista on kerennyt tapahtua. Aloitetaan nyt kuitenkin Vaasan SM-uinneista, jotka omalta osalta sujuivat nousujohteisesti.

Ensimmäisen päivän 4x200vapaauintiviestissä (vuv) oma osuus oli selkeää alisuorittamista, mutta siitä kisat kääntyivät nousuun, joka jatkui läpi viikonlopun. Toisena kisapäivänä ohjelmassa oli kakkoslajini 100vu (vapaauinti), josta Suomenmestaruus irtosi ajalla 51,44.

Kuten pikaluistelussa, myös uinnissa suorituspaikka vaikuttaa merkittävästi tulostasoon etenkin sprinttimatkoilla. Vaasan altaan toinen puolikas on syvyydeltään alle metrin, ja siitä syystä myös erittäin aallokkoinen ja hidas. Toinen nopeuteen vaikuttava tekijä on starttipallit, jotka nekään eivät Vaasassa olleet parhaat mahdolliset. Suomen nopeimmissa altaissa tulos olisi kilpailuanalyysien perusteella ollut noin 1,3sekunttia parempi. Vertailun vuoksi Olympialaisten OST-raja (vanha B-raja) on 50,53. Tuo raja pitäisi kevään aikana vielä koittaa rikkoa 50vu näyttöjen ohella.

Vaikka aika 100vapaalla jäikin vaisuksi tehtiin lajissa Suomalaista uintihistoriaa. Seuramme otti nimittäin lajista neloisvoiton! Vastaavaa ei ole nähty vuosikymmeniin missään lajissa, puhumattakaan ehkä siitä kovimmasta, miesten satasen vaparista!

Kolmannen kisapäin huipennus oli ehdottomasti miesten 4x100vuv, jossa joukkueemme oli edellisen päivän perusteella selkeä ennakkosuosikki ja Vaasan maakuntalehtikin varoitteli jo Vaasan altailla liikkuvasta ”Jyväskylän uintimafiasta”. Vaikka allas hidas olikin, pystyi joukkueemme rikkomaan viimekesäisen SE-ajan 0,35sekunnilla!

Viimeisenä kisapäivänä uitu 50vu ei juuri tulos odotuksia nostattanut kun altaan hitaus oli jo käynyt selväksi. Päivän tavoitteena olikin mestaruuden puollustaminen ja pieni tekniikan ja taktiikan testailu kevään ja kesän kisoja silmälläpitäen. Aamun alkueristä jäi jo hyvä fiilis ja illalla meno parani entisestään. Tulos 22,84 oli Vaasan altaaseen paras mahdollinen. Kisojen päätteeksi voitimme vielä seuralle, sen historian ensimmäisen miesten sekauintiviestin Suomenmestaruuden! Itse sain kunnian toimia joukkueen ankkurina.

SM-kisojen jälkeen ryhmällä oli tarkoitus pitää vajaan viikon loma. Itse ajoitin samaan kohtaan myös viisaudenhampaan poiston ja sitä seuranneen viikon sairasloman. Samaan sysyyn sain jostain vielä flunssan, jota paranneltiin sitten vielä lähes viikko lisää.

Nyt kunnon treeni rytmiin on jo päästy kiinni ja kroppakin sen huomaa! Viikonloppuna parin allastreenin pohjilta pääsin jo kisatuntumaan lyhyenradan kisojen merkeissä, ja tulokset olivat lupaavia. Seuran omissa kisoissa 200ru (rintauinti) oli nykyisten pukusääntöjen mukainen ennätys (2,21,47) ja sunnuntaina Savonlinnassa sprinttivaparit 22,09 ja 49,23.

Kuluva viikko puolestaan on kulunut perus treeniä tehden ja oikeastaan kaikki aika on kulunut treenaukseen ja palautumiseen. Vaikka perus olotila onkin ollut koko viikon väsynyt on treeneissä kulkenut hyvin ja touhu maistuu enemmän laskiaispullalta kuin puulta.