Sonera Next Generation -taitoseminaari toi mielenkiintoisia näkökulmia myös henkiseen valmennukseen. Kansainvälisen urheilupsykologian kentän erinomaisesti tunteva emeritusprofessori Juri Hanin kertoi mielipiteitään suomalaisten urheilijoiden henkisestä kantista.
Monesti kuulee väitettävän, että suomalaiset urheilijat ovat henkisesti heikkoja ja murtuvat tiukoissa paikoissa. Urheilupsykologian emeritusprofessori Juri Hanin pitää tällaisia puheita kuitenkin perusteettomina.
– Tästä puhutaan usein Suomessa. Mielestäni suomalaisurheilijat eivät ole kuitenkaan sen heikompia kuin muutkaan. Suomalaisilla on erittäin kova halu ja itsetunto, mutta heillä ei ole tapana kehuskella, mikä ehkä luo tällaista väärää mielikuvaa.
Hanin on tehnyt ja tekee yhteistyötä monen huippu-urheilijan kanssa. Suomessa Haninin urheilijoita ovat muun muassa keihässankari Aki Parviainen, arvokisamitaleita kahminut Joona Puhakka ja NG-tiimin menestynyt moukarinheittäjä O-P Karjalainen.
– Ovatko nämä suomalaiset huippu-urheilijat henkisesti heikkoja? Eivät missään nimessä ole, mutta se ei tarkoita sitä, etteivät hekin tarvitsisi psyykkistä valmennusta, Hanin vastaa.
Tutkimusta pitäisi hyödyntää paremmin
Hanin on seurannut urheilupsykologian maailmaa 60-luvusta lähtien. Hän arvioi, että henkinen valmennus on nyky-Suomessa kohtuullisen hyvällä mallilla. Suomessa tehdään aktiivisesti englanninkielistä huippututkimusta ja osallistutaan kansainväliseen keskusteluun.
– Miten tieto saadaan hyödynnettyä urheilijoiden valmennuksessa, siinä on iso kysymys. Täällä on innokkaita ihmisiä, jotka jalkauttavat tietoa, mutta systemaattisuus puuttuu vielä.
– Psykologinen valmennus on monesti myös resurssikysymys pienessä maassa ja pienissä organisaatioissa. Saman ongelman kanssa painitaan kuitenkin muuallakin.
Samat henkiset ongelmat lajista toiseen
Next Generation -projektin yksi keskeisimmistä teemoista on lajien välinen yhteistyö. Urheilijoiden keskinäinen keskustelu on Haninin mukaan helppoa ja erinomaista henkistä valmennusta.
– Vaikka urheilulajit ovat teknisesti ja fyysisesti erilaisia, niissä on henkisellä tasolla valtavasti samoja elementtejä. Menestys, kilpailutilanne, taidot, tunnetilat, keskittyminen, vireystila… Nämä ovat keskeisiä kaikenlaisessa urheilussa, Hanin toteaa.
Hanin kaipaa urheiluväeltä ammattitaitoista suhtautumista psykologiaan. Henkistä valmennusta ei tarvita pelkästään silloin, kun itsetunto on kateissa, vaan psyyke on myös osa uuden oppimista ja laadukkaan tekemisen ylläpitoa.
– Psykologinen valmennus voi auttaa oppimaan paremmin, liikkumaan nopeammin tai pitämään vireen korkealla. Psykologinen valmennus on vahvuuden kehittämistä, ei vain merkki jostain ongelmasta.
Urheilupsykologian emeritusprofessori Juri Hanin oli puhumassa maanantaina Sonera Next Generation -seminaarissa Helsingissä. Neliosaisen seminaarisarjan päätösseminaarin aiheena oli taito ja Haninin lisäksi tilaisuudessa esiintyivät muun muassa mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski, telinevoimisteluvalmentaja Timo Holopainen ja jalkapallovalmentaja-kirjailija Erkka V. Lehtola.